UUTISET
BONGARIWEBBI UUDISTUS
22.9.2022Tällä sivustolla on lintu- ja muita luontohavaintoja vuodesta 1999 Sodankylän (SOD), Pelkosenniemen (PLK) ja Savukosken (SAV) alueelta mukaanlukien lähialueet naapurikunnista.
Tiiraan ilmoitetut havainnot on merkitty isolla T-kirjaimella, esim. (OP/T). Mikäli Sinulla on mielenkiintoinen Tiiraan ilmoittamaton lintuhavainto alueeltamme, jonka annat julkaista nimelläsi, voit ilmoittaa siitä: puh. 0400-184393 tai pihajokiossi@gmail.com. Myös vanhat julkaisemattomat havainnot ovat tervetulleita. Sivujen ylläpitäjä Ossi Pihajoki (OP).
VARJOTORNITAISTO VIIANKIAAVALLA
13.5.2004La 8.5 järjestettiin perinteinen Tornien taisto-tapahtuma.Suomenmaassa oli miehitettynä kesäisessä säässä yli 180 tornia,alueeltamme 5 tornia(SOD 3,PLK 2,KIT 0,Savukoskellahan ei ole torneja),joka alueen väkilukuun nähden on suomenennätystasoa.Tulokset löytyvät Birdlifen sivuilta.Lyhyesti:SOD Peurasuvanto 70(Koitelainen kiristää pinnoja),PLK Arvosjoki 58 (Arvokkaat),SOD Lokka 47(Lago di Lokka),SOD Sompiojärvi 38(Vuotson viklot/Sod lsy) ja PLK Kilpiaapa 34(Alaperän Yritys)
Pientä varjokisaa piti Pekka Paarman uudessa Kersilön Viiankiaavan tornissa klo 7-13 vaimon poimiessa samanaikaisesti karpaloita.Lintutulos oli komeat 55,karpalosaaliista en kysellyt,mutta nyt niitä on aavat punaisina.Lajilistassa:suosirri,sinirinta, muuttohaukka,pohjansirkku,hiiripöllö,pohjantikka, taviokuurna etc. Kannattaa siis käydä Viiankiaavan uusilla pitkoksilla ainakin karpaloimassa
KUKANPÄIVÄN LINTURETKI
12.5.2004Kukan päivänä 13.5 Luonnonsuojeluliiton teemapäivän aiheena on kevätkukat.Täällä pohjoisessa pitäisi ehkä tällaisena aikaisena keväänä järjestää pajuretki.
Sodankylän luonnonsuojeluyhdistyksen hallituksessa päätimme kuitenkin järjestää iltalinturetken,jonka tavoittena on tutustuttaa ihmisiä kk:n hyville lintupaikoille.
Kokoontuminen museolla to 13.5 klo 18,jossa jakaannumme autoihin.Vetäjinä OP ja Paula Kivilompolo
TORVISEN YÖKOULUN RETKI
12.5.2004Torvisen koulu piti yökoulua to-pe 6-7.5-04.Minut oli kutsuttu linturetken vetäjäksi klo 19-21.Kiersimme kylän raitin ja teimme pari tarkkailutuokiota.Mukana oli 16 oppilasta ja 2 koulun opettajaa.Sää oli ajankohtaan nähden kesäinen:+14 ja lähes tyyntä.Lajit havaitsemisjärjestyksessä:telkkä.järripeippo,pajusirkku,västäräkki,punakylkirastas, isokuovi,sinisorsa,mustalintu (4/2),tukkasotka,tavi,sepelkyyhky,pikkukuovi, kurki, varis,teeri,liro,naurulokki,rantasipi,jouhisorsa,niittykirvinen,peippo,viherpeippo,keltasirkku,valkoviklo,suokukko,kiuru,räkättirastas.Lajeja 27.Osollistujat olivat innokkaita ja ilta kesäinen(OP)
KIISLOJA VARANGILLA
22.4.2004Tein Utsjoelta la 17.4 päiväretken Varangille perhepiirissä.Kääntöpaikka oli Ekkeröya.Sää:+4C, pilvinen,heikkotuulinen.Rannat ja Tenojokilaakso vähälumisia.Vesisaaressa ens.krookukset kukassa.
Norjan puolella lajeja 28,joista mainittakoon:ristisorsa 3(Nesseby),sinisorsa 1/1,pilkkasiipi 1/0,tukkakoskelo n30,merikotka 3 ja minulle uutena varanginlajina reviiriä laululla hallitseva viherpeippo Vestra Jakobselvin lähellä.
Saman kylän aallonmurtajalta oli helppo havainnoida myös kuningasrapuja tyynessä meressä.Reissun helmi oli Ekkeröyan edustalla (ainakin 5x5-neliökm:n alueella)lepuuttanut vesilintulauttojen kerääntymä,jossa oli raaka-arviona 10000-20000 lintua(mahdoton arvioida):haahkoja,aallihaahkoja,kyhmyhaahkoja(kiikarietäisyydellä 8k),alleja,riskilöitä,ruokkeja ja paljon sekä etelän- että pohjankiisloja.Lautta ulottui
silmän- ja kiikarinkantaman yli jatuhansia kajavia ja lokkeja oli mukana pintasaalistuksessa:jotain purtavaa oli tarjolla koko lössille.
PYY RUOKINTALINTUNA
12.4.2004Mauri Penttinen Siurunmaasta pani 28.3 kauraa pihalle lähelle lintujen ruokintapaikkaa tarkoituksenaan houkutella pulmusia pihamaalleen.Pulmusia ei tullut,mutta päivittäin pihassa kävi 3 riekkoa ja 2 pyytä ainakin 8.4 saakka.Harvinaisia ruokintapaikkalajeja,kertonee myös hyvästä kanalintutilanteesta.
TODELLINEN ERÄHARAKKA
12.4.2004Lokan altaan Muotkarovan saaressa Korvasen kämpän lähistöltä kuului 10.4 keskipäivällä harakan naurua.Lintu ei tullut pihapiiriin,vaikka olimme jättäneet ruokaa kuukkeleille pariin paikkaan.Harakan räkätystä kuului vain toisesta suunnasta,mutta ei enää seuraavana päivänä.
Saaresta on matkaa lähimpään kylään,Lokkaan,20 km ja Vuotsoon vähän enemmän.
115 RALLISSA
9.6.2003Sodankylän osalta Aves Lapponia-ralliin pystyi osallistumaan vain yksi joukkue:Jarmo, Jukka ja Paula Kivilompolo.Tulos oli uusi paikallinen ennätys 115 lajia.Parhaimpina lajeina arosuohaukka
ja pesivä kottarainen.Edellisenä pitkänä viikonloppuna 29-31.5 meitä varjorallaajia oli 5 joukkuetta ja kaikkiaan lajimäärä oli 139.Kyse oli siitä,että virallinen ralliaika 7-8.6 ei sopinut ja rallasimme perinteiseen tapaan kuun vaihteessa.Hienoja lajeja olivat mustakurkku-uikku,tunturikihu,punajalkaviklo,ruskosuohaukka ja kaikkimuut.
KEVÄÄN LINTURALLI
22.5.2003Kuten Tiirasta on ollut luettavissa,AVES LAPPONIA (24h) linturalli on nyt viikkoa myöhemmin kuin aikaisempina vuosina.Siis viikonloppuna 6-8.VI.Kaikille tämä ei sovi ja olen kehoittanut silloin rallaamaan aikaisemmin epävirallisesti.Sodankylässä rallin kohokohta on ollut yhteinen purku ja se pidetään meidän pihalla METSÄHANNUKSENTIELLÄ su 8.VI klo 18(jos muuta paikkaa ei ilmoiteta).
Ralli on ollut vuosia kesän avaus luontoväelle.Houkutelkaa joukkueisiin uusia rallaajia.Lisätietoja esim minulta.
SINISORSA x HEINÄTAVI
21.5.2003Kivilompolon sisarukset Paula ja Jukka retkeilivät 20.5 Luoston alueella(Rykimäkurussa kirjosiipikäpylintupoikue,peukaloisia ym).Orresokan tien varressa lammella sinisorsakoiraalla oli pienikokoinen hellu,joka osoittautui heinätavinaaraaksi.Seuratkaamme,mitä tapahtuu.
KELLARIPERHOSET
21.5.2003Käväisin 14.5 juureskellarissamme ja kiinnitin huomioni kahteen kattoon kinnittyneseen parisenttiseen, mittarityyppiseen perhoseen.Otin niistä pari kuvaa ja huomasin oranssit. täplät.Lajitunnistus ei heti onnistunut,mutta onneksi näin Jari Aaltion kylillä ja vastaus tuli kuvauksen jälkeen:"Katso LIUSKAYÖKKÖSEN kuvaa perhoskirjasta".Nappiin meni.Eivät katossa seur.aamuna.
PS.15.4.2004 oli piharakennuksemme sisäseinällä sama laji talvea viettämässä(EN,OP)
OSMON HAVAINTOJA
17.5.2003Osmo Hirvasvuopio Vuotsosta soitteli hienosta MUSTALEPPÄLINTUHAVAINNOSTA 14.5-03(ks netti).Samalla hän kertoili kevättalven etologisista (eläinten käyttäytymiseen liittyvistä)havainnoistaan ,jotka on syytä kirjata muidenkin tietoon:
1) Talven selkä oli pitkä ja helmikuun lopussa sää
lämpeni kevättalviseksi.20.2 Vuotsossa oli 3 METSOA
soitimella soidinpaikalla.Ihan tosissaan.
2) Osmon asunnon lähistöllä pesi 2002 PALOKÄRKI.Nyt
samasta kolosta näkyy palokärjen nokka.Yleensähän
tekee uuden kolon
3) HIIRIPÖLLÖN saalismenyystä:4.4 riekko.Reilut
lähitaistelujäljet
4) Muistelushavainto tiedoksi:sodan jälkeen(jokin
vuosista 1949-52)
RUISRÄÄKKÄ soidinsi pitkään Vuotsossa ja
pesimisestäkin puhuttiin.Osmo muistaa
lapsuudestaan rääkän äänet.
LESKENLEHTIÄ PÄÄSIÄISENÄ
16.5.2003Tänä vuonna Pääsiäinen oli myöhäinen (18-21.4-03) ja ajankohtaan nähden lämmin.Maksimissaan päivällä oli +17 ja yötkin olivat lämpimiä,lähes + 10 astetta.
Peurasuvannon Siltamajojen rantapenger on leskenlehden vanha kasvupaikka.Rannan tuntumassa on noin 30 metrin leskenlehtiesiintymä,jossa Pääsiäisenä oli kymmeniä kukassa.(Hilkka Tammilehto ja Ola Nyyssönen)
Omassa pihassamme ens. kukkiva pysty kiurunkannus 13.5 ja sinivuokko 15.5.(OP) 17.5 Petkulassa Vajusen padon penkalla n.15 senttinen kullero,jonka kukat peukalonkokoiset(lintutyöpaja+OP)
TORNITAISTO 2003
3.5.2003Pikatulokset alueemme torneista kylmänä,pohjoistuulisena aamuna:Arvosjoki PLK 33 lajia(45 viime vuonna),Peurasuvanto SOD 26 lajia (53 viime vuonna),17 Sompiojärvi SOD (18 viime vuonna) ja Hanhiaapa SOD 5 lajia,jossa päivystys 3 tuntia,mutta ei olisi kasvanut kymmeneenkään kokoaamupalelemisella (35 viime vuonna).Kommenttina:komppaushavainnointi on mielenkiintoisempaa näillä leveysasteilla ylipäätään myös toukokuussa, mutta saadaanhan näin valtakunnallinen tilasto(OP)
VAPPURALLI RÄNTÄSATEESSA
2.5.2003Erkki ja Inkeri ovat Vappuna kiertäneet reitin Sod-Sav-Plk-Luosto-Sod jo 16 vuotta. Nyt satoi räntää aamusta klo 4 lähdön aikaan,samoin iltapäivällä.Lajimäärä on ollut 20-50,viime vuonna tuli ennätys 59 lajia.Nyt 29 lajia.Erikoisin havainto n.100 tilheä Pelkosenniemellä,joka on harvinaisen suuri kevätparvi.
LEPYJÄ LAPISSA
28.4.2003Mennessäni iltapäivällä 26.4 mökille huomasin keskellä järvenselkää lepäilevän kihun, joka kaukoputkessa varmentui kesäpukuiseksi vaalean muodon leveäpyrstökihuksi. Soittelin tutuille lintuharrastajille ja vajaan tunnin päästä kiikaroimme Niemisten ja Kivilompoloiden kanssa kihua, joka kierteli syömässä kalastajien jäälle jättämiä pikkukaloja.Seuraavana aamuna sain mökin kahvipöydästä ihailla samaa lintua, joka variksia ärhennellen söi pilkkijöiden pikkukaloja Kelujärven sillan vieressä.Lintu oli paikalla vielä 4.5.Se oli oppinut kärkkymään pilkkijöiden pikkukaloja ja oli pian intohimopilkkijöiden lemmikki,joka kärkkyi pilkkisaalista muutaman kymmenen metrin etäisyydellä.
LLY-verkko kertoi,että lepy oli nähty Sallan Kotalassa 26-27.4(Esa Karkkola) ja Inarin Kessivuonossa(poromiehet Hänninen,Kustula ja Sarre).Lisäksi Ounaskoskella,ROV,oli 26.4 tumma merikihu(Jukka Kallio)Viimeksi tapasin lepyn Lokan altailla 6.5.2000,jolloin 6 lintua lepäili luusuassa(tarkemmin netti 6.5-00)
Havainto oli mökkipinnojen kihukvartetin täyttymys.9.10.1983 löysin ISOKIHUN Kelujärven selältä.MERIKIHUSTA on yksi syyshavainto.TUNTURIKIHUJA oli toukokuussa 2000 useampia ja nyt tämä pampulapyrstö.Kaikki spontaaneja,menihän siihen aikaa lähes 20 vuotta.Annan konjakkipullon kiikarisankarille,joka havaitsee pihaltaan/mökiltään/parvekkeeltaan Suomen sisamaassa saman kihukvartetin RK-kelpoisesti seuraavana.Tarjous on voimassa vuoden 2020 loppuun eikä sido perikuntaa.(OP)
LAPINPÖLLÖ PIHALAJINA
28.4.2003Paarmanin Pekalla on pihapönttölajeina viime vuosina ollut helmi-ja varpuspöllöjä.Lähinnä pöllöt ovat käyttäneet pönttöjä talvella päiväpiilopaikkoina. Nyt pitkäperjantaiyönä (17-18.4) pihahaapojen takaa kuului lapinpöllön soidinpuuskunta.Lintu oli äänessä myös seur.yönä,kun yölläkin oli useita lämpöasteita.Soidinpaikasta on lähimpiin hammashoitolan viereisiin asuntoihin muutama kymmenen metriä.
Pöllöjä tuntuu nyt olevan normaalia runsaammin ainakin kk:n pohjoispuolella.Moskuvaarassa on ollut äänessä jopa viirupöllö.
HELMIPÖLLÖ OVIPIELESSÄ
14.4.2003Helmipöllö ilmestyi illalla 5.4 Kivilompoloiden ulko-oven rappusten kaiteelle ja viihtyi siinä pitkän aikaa. Samoin se teki muutamana seuraavana iltana.Ehkä rappusten alla rapisteli myyrä.Talon koira ei huomioinut helmaria, mutta pihakoivussa yhtenä iltana istunutta varpuspöllöä se haukkui aktiivisesti.
Helmipöllöjä on kuultu suht. runsaasti tänä keväänä. Jeesiönjokivarteen koulukeskuksen kohdalla on parhaimmillaan kuultu kolmea helmipöllöä samanaikaisesti.
KANAHAUKKA 950 GRAMMAA
13.4.2003Sinikka Säkkinen Sattasesta soitteli maaliskuun lopussa,että heidän pihallaan on kuollut petolintu. Kävin paikalla ja pihakuusen alta löytyi jäätynyt koiraskanahaukka, joka oli kuollut n.27.3.Lintu oli yöpymisasennossa pää taivutettuna ja päälisin puolin hyvässä kunnossa.Painoa oli 950 gr. Toimitin linnun Oulun Yliopiston Eläinmuseoon.
26.4 löytyi Sodankylän vanhalta hautausmaalta kuollut, hyväkuntoisen oloinen naaras/nuori,jolla pituutta 60 cm ja painoa 810 gr.En toimittanut eteenpäin.
TALVILINTULASKENTAA
22.3.2003Minulla on vanha laskentareitti Kittiläntieltä ampumaradalle ja Jeesiönjoen sillalle ja toista metsäautotietä takaisin lähtöpaikkaan. Pituutta n.9 km ja reitin varrella vain yksi talo,sekään ei tien välittömässä läheisyydessä. Reitti kulkee siis metsässä.
Kävelin sen tänä talvena kaksi kertaa hieman virallisen talvilintulaskenta-ajan jälkeen:16.11 ja 16.3-03. Jouluajan pakkasilla en päässyt reitille.
Yritin kevätlaskentaa 28.2 erinomaisessa säässä, mutta vastaan tuli sotaharjoituksen väkeä siinä määrin,että oli pakko keskeyttää.
Lajit: 16.11-02 / 16.3-03
Vesilintu/Telkkä ? 1 / -
Käpytikka 11 / 6
Hömötiainen - / 2
Talitiainen 1 / -
Kuukkeli 1 / 3
Harakka 1 / 1
Varis - / 1
Korppi 4 / 1
Viherpeippo - / 1
Urpiainen/Tundrau. 13 / 4
Pikkukäpylintu 1 / 3
Isokäpylintu - / 2
Käpylintu sp. 8 / 2
Punatulkku 1 / 2
LAJIT/LINNUT 9/42 / 11/28
Laskentasää oli kummallakin kerralla hyvä:-4 astetta ja pilvistä, heikkoa tuulta. Tiaisparvia ei nyt sattunut reitille. Alueella on aina ollut paljon käpytikkoja.. Marraskuun vesilintu ui sillalta näkyvässä (n.1 km matkaa)pienessä sulassa.
Huom,näyttää siltä, että tähän uutispalstalle ei kannata kirjoitella taulukoita,koska ohjelma typistää taulukot kasaan.
KÄPYLINTUJA RUNSAASTI
1.3.2003Kävin 28.2 aamulla maastossa vanhassa metsässä ja kuulakkaassa ilmassa kuului jatkuvasti joko ylilentäviä tai laulavia käpylintuja, sekä iso-että pikkukäpylintuja. Hyvän käpysadon ansiosta nyt on helppo tutustua käpylintuihin. (Tosin kirjosiipikäpylintuja ei ole kerrottu nähdyn)
COSTA RICAN DIAT
22.2.2003Pekka Paarman kävi tammikuussa Costa Ricassa ja hän esittää kuviaan Ammatti-instituutin auditoriossa to 27.2 klo 18 lähtien.Etupäässä lintuja, mutta mukana on myös kasvi- ja perhoskuvia.
Tilaisuuden järjestää Sodankylän lsy ja siihen on vapaa pääsy.Pane sana kiertämään.Costa Rica on panostanut luontomatkailuun viime vuosikymmeninä ja ainakin siellä käyneet toimittajat ovat paikkaa kehuneet. Samoin Paarmanin Pekka.
EKAT PULMUKAISET
15.2.2003Kevättähän tässä itsekukin odottelee.Pellon keskustassa lenteli 7.2 suojasäässä 15 pulmusta,havainnoitsijana Markus Ollikainen.19.2 Utsjoen Petsikossa oli 7 pulmusta (ilm OO)
Laulujoutsen (2 yks) saapui Kittilän Alakylään ennätystä sivuavan aikaisin 21.2 (Matti ja Jari Timonen/ilmJM)
40 TALVILINTUKISASSA
3.2.2003Talvesta 1996-97 lähtien LLY:n alueella on pidetty joulu-tammikuun kestävä kuntakohtainen talvipinnakisa, siis missä kunnassa havaitaan eniten lajeja sydäntalvella.Kisaan on tullut myöhemmin erilaisia sarjoja (LLY:n alue, henkilökohtaiset ym), mutta alkuperäisen kuntapinnakisan saldo Sodankylässä oli tänä talvena 40 lajia. Puutteena kaikki 3 käpylintulajia,joita kaikkia tavattin vielä marraskuussa. Tuloksia kisavuosilta:
1996-97 36 SOD, voittaja ROI 42,yht.56
1997-98 38 SOD, voittaja ROI 42,yht.65
1998-99 41 SOD, voittaja SOD 41,yht.65
1999-00 40 SOD, voittaja ROI 43,yht.64
2000-01 45 SOD, voittaja ROI 47,yht.71
2001-02 40 SOD, voittaja INARI 42,yht.67
2002-03 40 SOD, voittaja ROI 48, yht.61
Talven lajimäärä kielii pakkastalvesta, jolloin harhailijoita ei juuri näkynyt.
MUSTA VARISLINTU
30.1.2003Osmo Hirvasvuopio näki 15.1 Vuotson kylällä korppia pienemmän mustan varislinnun, mutta ei saanut varmistettua havaintoaan.
Yksi mahdollisuus on nokivaris, joka havaittiin Ivalon Mellanaavalla viime keväänä ja myöhemmin kesällä useampaan kertaan,muistaakseni viimeksi alkusyksystä.Onko muilla havaintoa?
Yksinäinen nokivaris on asustellut Kuopion sataman alueella jo vuosia.Tämä osoittaa, että tämä variksen länsieuroppalainen alalaji pärjää myös arktisessa talvessa.
10000 KÄVIJÄÄ
26.1.2003Aloitin näiden sivujen reaaliaikaisen ylläpidon maaliskuussa 1999 siten,että tammi-maaliskuun havainnot keräilin havaintovihoista.Sivuja korjailtiin teknisesti tammikuussa 2001 ja 29.1.2001 asetettiin sivuille laskuri.Viime viikon aikana meni kymmenestuhannes sivuilla kävijän raja puhki.
Laskurin asettamisen tuoma tieto kävijämäärästä oli yllätys. Kuvittelin aluksi tekeväni alueellista lintuhavaintoarkistoa omaan käyttööni.
Mutta antakaa palautetta ja parannusehdotuksia. Sille ei voi mitään, että näin sydäntalvella ei tule uusia havaintoja.
LINTUVUOSI 2002
21.1.2003Lapin lintutieteellisen yhdistyksen alueella oli viime vuonna pinnakisa.Aloitteen kisasta tekivät Kivilompolot ja Paula K. ynnää parhaillaan tuloksia. Aiempia kisoja ovat lokakuun kisa ja joulu-tammikuun talvikisa.
Itsekin laskin viime vuoden saldojani ja LLY:n alueelta kertyi 149 lajia, Sodankylästä 144 lajia,Kelujärven mökiltä 107 lajia ja kotipihalta 81 lajia. Viime vuonna olin suht. paljon poissa Lapista parhaaseen retkeilyaikaan touko-kesäkuussa.
Miellyttäviä spontaaneja olivat lyhytnokkahanhi toukokuussa ja liejukana marraskuussa sekä silkkiuikun onnistunut ensipesintä Kelujärvellä.
SATTASEN MUSTAKAULA
13.1.2003Ranuan keskustassa, Tauno Impiön pihassa on oleskellut oudon näköinen rastas joulukuun alkupuolelta saakka. Lintu osoittautui mustakaularastaaksi(2-kv koiras), kun linnusta julkistettiin kuva Ranuan paikallislehdessä viime viikolla ja ornipiirit kuulivat asiasta.Lintu oli paikalla 12.3.2003saakka. Lapista ei ole aiemmin varmennettua havaintoa lajista, joka on havaittu Suomessa n.30 kertaa.Tämä oli 4. kuluvalta talvelta.Elämme siis pakkastalven ohella mustakaulatalvea Suomessa.
Himmennän kuitenkin Ranuan havainnon ainutkertaisuutta Lapissa:14.1.1999 olimme Nyyssösen Olan kanssa Helsingin matkamessuilla Lapin osastolla ylläpitämässä lintumatkailuun liittyvää osastoa ja yleisöä kävi solkenaan tunnistuskierroksellamme.Piti tunnistaa pohjoisen faunaa ja sekös kiinnosti ohikulkijoita ilman sisäänheittäjiä.Silloin kaikessa kiireessä soitti Paarmanin Pekka ja kertoi,että Sattasessa oli omakotitalon ikkunalaudan talvikukka-asetelman marjojen kimpussa mustakaularastas. Ulkona oli -30 astetta ja lintua sai katsella ikkunan takaa metrin päästä.Talon isäntä oli kieltänyt havainnon ilmoittamisen lintumiehille peläten bongaritulvaa.Seuraavina päivinä lintua ei näkynyt.Havainnosta ei ole tehty Rariteettikomitealle ilmoitusta.Tarinan opetus on se,että vain pieni osa Suomeen harhautuvista harvinaisuuksista tulee havaituksi ja asiallisesti ylöskirjatuksi kotimaamme kamaralla.Ilmatilassamme lentelee mielenkiintoisia siivekkäitä.
Tuoreempi tarina: 19.1-03 soitti Väinö Kärkinen Pekka Paarmanille illalla, ja kertoi, että hänen pihapihlajassaan on ko.päivän ajan oleillut harmaaselkäinen rastas, jolla on mustaa kurkun alla. Paikka on lähellä Rabattia ja lintua oli seurattu ikkunan takaa koko päivän ja havainnoijalla oli hyvä lintukirja ja hänen mielestään kyseessä oli mustakaularastas.Seur aamuna lintua ei ollut paikalla ja Pekalla oli lähtö ikimuistoiselle reissulleen Puerto Ricoon Väli-Amerikkaan.
Nämä harvinaisen lähellä hyväksyttävää harvinaisuushavaintoa (RK/ARK) olevat tarinat korostavat lintuharrastajien toiveita saada
välittömästi tieto pihapiirien oudoista siivekkäistä.Innokas orni hoitaa asia niin,että pääsee piipahtamaan paikalla tai sitten lähettää joutilaamman paikalle. Se on harrastuksen henki kännykkäaikana.Tai että jonkinmoinen valokuva olisi kummajaisesta.
DICKISTÄ DOKKARI
28.12.2002Ruotsinkielinen TV esittää TV2:ssa ma 30.12 klo 22 dokumentin monitoimiorni Dick Forsmanista.Koska juttu tulee FST:ltä, sitä ei puffattane liiemmälti suomalaislehdissä. Jos katsominen unohtuu näin joulunajan dokumenttitulvassa, voin lainata omaa videonauhoitustani.
TALVIPINNAKISAN PUOLIVÄLI
28.12.2002Sodankylästä on ilmoitettu tai olen itse havainnut joulukuussa mm: varpushaukka,kotka, varpuspöllö, huuhkaja,pyy,pohjantikka, pikkutikka, räkättirastas,pähkinänakkeli,laulujoutsen,isokoskelo yms.Puutelistalla ovat mm.iso- ja kirjosiipikäpylintu, järripeippo, merikotka,palokärki, heinäsorsa,kiiruna yms. Ilmoitelkaa, jos jotain löytyy. Kisa päättyy tammikuun lopulla.
RENGASTETUT KUURNAT
11.12.2002Erkki Nieminen havaitsi viikonloppuna rengastetun taviokuurnan pihapihlajassaan. Havainnon taustana on ehkä se, että kuurnarengastaja Pekka Pouttu kävi joukkoineen lokakuun puolivälissä pulttaamassa Sodankylässä 49 kuurnaa.Tai kyseinen kuurna oli aiemmin rengastettu.
Nyt kaivataan tietoja rengastetuista kuurnista. Jos huomaat, että kuurnalla on alumiinia jalassa, soittele minulle tai Paarmanin Pekalle. Vakiopihlajassa ruokailevan kuurnan kaappaus renkaan lukemista varten onnistunee meiltä.
Poutun Pekan rengastuspoppoo on pultannut reilut tuhat kuurnaa eri puolilla Suomea, jotenka missä-milloin-kysymykseen voitaisiin saada lisävalaistusta.
PAPPILANNIEMEN RUOKINTA
3.12.2002Pappilanniemen luontopolun varrella on hyvä lintujen ruokintapaikka nyt kolmatta talvea.Ruokinta-automaatit ovat Lapin Ympäristöpiirin tekemiä ja niiden täyttämisestä ovat vastanneet Sodankylän Luonnonsuojeluyhdistys, Yrjö Kuivila ja yksittäiset kuntalaisat.Käytännön ylläpidosta ja myös muonituksen rahoittajina ovat olleet Erkki ja Inkeri Nieminen (040-8323060).
Lsy:n Aikioniemen kuvaillassa marraskuussa kerätty tukimaksu tuotti 28 euroa ja lsy on luvannut panna loput, jotta voidaan ostaa pähkinäsäkki viime vuoden tapaan.Sponsoreita kaivataan.Läskit, jyvät yms kelpaavat.Ota yhteys yo puhelinnumeroon.
KANAHAUKKA IN MEMORIAM
17.11.200215.11 törmäsi haukka Kitisenrannan koulun ikkunaan. Kävin katsomassa juuri hengettömäksi jäänyttä ja nuori kanahaukkahan siellä oli pahvilaatikossa. Rehtori Ylitepsa otti linnun talteen ja aikoi selvittää täyttämismahdollisuutta. Viikonloppuna LLY-verkko kertoi vastaavasta tapauksesta Enontekiöllä: nuori kanahaukka päin ikkunaa.
30.11 Vaalajärven Länsirannalla nuori kanahaukka, joka istuskeli talon ikkunan vierellä.Mahdollisesti lievästi loukkantunut.Havainnon ja kuvan välitti Kaarlo Berg.Joulukuun alussa kanahaukka Korusnivalla ja kk:ssä(OP,Kivil)ja 27.12 pihakuusessamme naaras ruokinnan närhiä kyttäämässä. Piilotteleva lintu paljastui närhien infernaalisten varoitteluäänten perusteella(OP)
Olisiko hyvä kanalintutilanne tuonut normaalia enemmän kanahaukkoja Keski-Lappiin?
LOKAKISAN TULOKSIA
17.11.2002Lokakuun pinnakisa järjestettiin nyt toisen kerran ja kisa koski koko LLY:n aluetta, viime vuonna skaba oli sodankyläläisten sisäinen ja alueena Napapiirin pohjoispuoleinen Suomi. Viime vuonna tulokset palautti 7 sodankyläläistä ja lajeja kertyi 84 (Sodankylästä 83)Nyt osallitujia oli 15(sodankyläläisiä 8) ja lajeja 100.Kahden lintusyksyn eroja kuvannee paikallisten osallistujien tämän vuoden lajimäärä verrattuna lokakuuhun 2001.Ens. numero on sijoitus,siis Jukka voitti. Onnittelut.
1. Jukka Kivilompolo (61/62)
3. Paula Kivilompolo (55/57)
4. Ossi Pihajoki (51/60)
6. Jarmo Kivilompolo (45/- )
10.Erkki Nieminen (35/48)
11.Ola Nyyssönen (33/- )
12.Jari Kivilompolo (31/59)
15.Leena Kivilompolo (20/- )
Pekka Paarman (- /58)
Inkeri Nieminen (- /44)
TILHIEN HIVENAINEET
14.11.2002Viikonloppuna oli ruokinta-automaattini viereisessä kolmemetrisessä kuusessa kymmenisen tilheä. Kiikaroidessani lintuja huomasin niiden olevan aktiivisesti ruokailemassa kuusenoksien antimista. Koska puu on ruokintapaikan vieressä, siinä on ruokintakaudella lähes aina lintuja ja siksi myös luonnollisten tarpeiden realisoitumia. Tilhiparvi oli löytänyt varpusten ulostekeskittymän kuusen oksilta.
MARRASKUUN PAIKALLEJÄÄNEET
14.11.2002Loka-marraksen vaihteessa löytyi muutama mielenkiintoinen ruokintapaikka-,yms. havainto, jotka ilmeisesti ovat edelleen löydettävissä nyt kuun puolivälissä.Harmaapäätikkoja on ollut Myllykylän ja Luoston kylän ruokinnoilla, pikkuvarpunen Kitisen rannalla Annebergin ruokinnalla,mustarastas Sattasessa ja pähkinänakkeli Vuonimatien rivitaloalueella. Ja liejukana yrittää talvehtimista. Sopivia viikonloppukävelykohteita:kävelysauvoilla tai luomukävelymenetelmää käyttäen.
PYYKANTA PETRAANTUU
19.10.2002Usealta taholta olen kuullut, että pyitä on aiempia vuosia enemmän. Puronvarsia kulkiessani olen kiinnittänyt huomion samaan: pyy lähtee lentoon paikoista, josta en ole sitä aiemmin tavannut. Tervetuloa pyyn arkistuminen.
Syksyn ilouutinen Lapin kanalintumaailmassa on ollut metson runsastuminen. Syksyn ihmetys on ollut metson "poikaporukat".Sodankylästä on ilmoitettu 2 viiden homenokan parveä ja Enontekiöllä on päästy tusinaan.
AIKIONIEMEN DIAKAVALKADI
19.10.2002Markku Aikioniemi esittää SOMPIOLAISEN LUONNON MONIMUOTOISUUS-kuvasarjansa Sodankylän ammatti-instituutissa to 31.10 klo18 lähtien. Tilaisuuden tarjoaa Sodankylän luonnonsuojeluyhdistys.
JOUTSENTEN VIITOSET
3.10.2002Kävin tänään 3.10 Kelujärvellä, jossa länsipään uimarannan edustalla oli joutsenpari kahden poikasen seurassa. Paikalle lensi kaksi aikuista laulujoutsenta ja 5 nuorta. Käyttäytymisen perusteella tuntui, että kyseessä oli poikue. Laulujoutsenen poikuekoko on yl.1-3, joskus 4. Olisiko nyt kyse viitosista. Onko lajilla adoptiotaipumusta? Tietääkseni ei.Kyhmyjoutsenella viitoset ei ole harvinaisuus. Onko jollakulla lisätietoa?17.10 järvi oli jäätynyt yön aikana ja karin vierellä silojäällä makasi 8 nuorta ja 2 aikuista joutsenta ja 13 heinäsorsaa yritti laskeutumista samaan porukkaan. Puhtaanapito-osastosta huolehtivia merikotkia oli ennätysmäärä 4 jäällä kahden kilsan päässä. Vaikuttava näky.
SATTASEN KYLÄPÄÄSKYSET
2.10.2002Kävin 26.9 Sattasjokisuussa tarkistamassa vesilintutilannetta ja yllättäen osittain riitteisen vedenpinnan yllä lenteli 2 haarapääskyä. Tulkitsin linnut myöhäisiksi muuttajiksi. 2.10 kävin samalla paikalla. Kovalla pohjoistuulella ja lumimyräkän jälkeen ranta oli tuulensuojainen ja vedenpinnan yllä oli taas 2 haarapäskyä, joista ainakin toinen aikuispuvussa.Olisikohan niin,että jossain Sattasen ulkorakennuksessa on haarapääskyllä myöhäiset poikaset pesässä ja emot yrittävät vaistonvaraisesti ruokkia, vaikka ilmat kylmenivät lumisadetasolle syyskuun puolivälissä.
LOKAKUUN PINNAKISA
1.10.2002Kivilompoloiden aloitteesta järjestimme viime vuoden lokakuussa pinnakisan,joka lisäsi loppusyksyn retkeilyä Sodankylässä. Nyt LLY innostui asiasta ja kisan pelikenttä on koko LLY:n alue. Elikkä:kirjaa kuukausipinnat Lapista rannikkokuntia lukuunottamatta ja lähetä lajilista Kivilompolon Paulalle marraskuun alussa.Leppoisaa kisaa
Viime vuonna kisa-alue oli napapiirin pohjoispuolinen Lappi ja kisaan osallistui 7 paikkakunnan ornia. Voittaja, Jukka Kivilompolo sai 62 lajia. Yhteensä 84 lajia, joista 83 Sodankylässä.Kisan ulkopuolisilta tuli 5 lisälajia Sodankylän-Pelkosenniemen alueelta,siis 89 yhteensä (Paulan Lly-viesti 2.11-01)
SATTASEN SORSAT
1.10.2002Monessa Länsi-Lapin järvessä on syksyisin huomattavia puolisukeltajakeskittymiä, esim . Enontekiön Sotkajärvellä on viime päivinä oleskellut 1000-1200 vesiäistä, pääasiassa puolisukeltajia.Sodankylässä vesiäismassat ovat lokakuisia isokoskeloparvia esim Kelujärvellä ja Orajärvellä.Kooltaan maksimissaan tuhannen kieppeillä.
26.9 retkeilin aamusella Sattasjokisuussa ja puoliksi riitteessä olevalla alueella oli n.200 vesilintua:heinäsorsia ja taveja,ehkä haapanoita. Laskentaa auttoi vanhan merikotkan ylilento,joka pani vesiäiset ilmaan.Veden nosto on tuonut uuden syysvesiäispaikan Sodankylään ainakin lähivuosiksi.
PIKKUKUOVIN PINTALENTO
10.7.2002Katselin aamuvarhaisella Kelujärvellä kahden pikkukuovin lentoa tyynen järven päällä. Kumpikin lensi vedenpintaa ja välillä veden kalvo särkyi nokan tai linnun koskettaessa vettä. Olen ennenkin huomannut pikkukuovien lentelevän järvien yllä, mutta en näin matalalla.Laituripohdinnan vaihtoehdot aamu-usvan aikaan: a)pikkukuovi on pääskysten ja naurulokkien tapaan oppinut nappaamaan isoja hyönteisiä veden pinnasta, b)kyse oli pikkukuovipariskunnan aamulenkistä. Pikkukuovit hoitavat muistaakseni yhdessä pesueensa, isokuovilla emäntä häippäsee munittuaan c)naapuri-isäntien reviirilentonäytös ja d)uusintapesintäjuttu. Veikkasin aata mutta pitää talvella katsella asiaa kirjallisuudesta.
Pohdinnalle antoi pontta puoli tuntia aiemmin kokemani:kettu oli kaivelemassa törmäpääskyn koloniaa ja oli onnistunut jyrkässä hiekkatörmässä kaivaa muutaman pesäkolon esiin.
Tästä opimme sen,että kesäaamuina kannattaa olla liikkeelä anivarhain.
POLLÖJÄ JA PETOJA
8.7.2002Lintuharrastajat ovat usein talvella optimistisia,että seur. keväänä on myyriä ja siten niitten purijoita. Kulunut kevät oli nopeatempoinen ja petolinnut asettuivat saavuttuaan nopeasti reviireilleen. Niitä ei liiemmin saalistellut pälvipeltojen yllä.
Viime viikkoina hiiripöllöjen, helmipöllöjen, sinisuohaukkojen ja piekanojen reviireitä ja poikueita on löytynyt. Yksi ampuhaukkapari otti kodikseen kotkan vaihtopesän.Lähes kadoksissa olleista tuulihaukka on lekutellut Satovaarassa ja hiirihaukka Korusvaarassa. Jotenka, syskesällä on metsissä myös paikallisia petolintunuorukaisia.
HAUKKAMETSÄSTÄJÄN KARKULAINEN
7.7.2002Rengastaessaan muuttohaukkoja kk:n lähisoilla Paarmanin Pekka huomasi, että pesän naaraalla oli toisessa jalassa nahkaremmi. Ilmeisesti kyse oli haukkametsästäjältä tai falconaariosta karanneesta linnusta, joka oli viehtynyt Lapin aapasuoreviiriin ja aapasuon koirashaukkaan.
HAARAHAUKKOJA
1.7.2002Nelostien varrelta Apukan ja Yli-Namman väliltä on useampi haarahaukkahavainto kesäkuulta, samoin viime vuoden kesäkuulta.Yleensä milvukset on nähty auton ikkunasta. Kelukosen yllä oli haarahaukka 8.6, mutta lajin perinteiseltä havaintopaikalta,Sompiojärveltä ei tänä kesänä ole lajista ilmoitettua havaintoa. (Havaintokoonti 8.6-päivämäärällä)
HARVINAISUUKSIA
19.6.2002Lämmin alkukesä on tuonut Sodankylän alueelle uusia lajeja:9.5 kaulushaikara, 2.6 siperianuunilintu, 14.6 mehiläissyöjä. Kittilässä on raksutellut ruisrääkkä.
Tarkemmat tiedot ko. päivämäärien kohdalla. Ilmoitelkaa, kauanko kyseiset lajit ovat pysyneet paikoillaan
SELKÄLOKKIKEVÄT
24.5.2002Taantunut laji,selkälokki on tänä keväänä ollut tavallista runsaampi täällä Keski-Lapissa, samoin idänselkälokkeja on dyykannut kaatiksella. Ilmiö johtunee järvien aikaisesta sulamisesta ja lajin havainnoinnin aktivoitumisesta. Kyse on kuitenkin muutamasta havainnosta, mutta katsokaa tarkkaan tummaselkäiset lokit, ne kaikki eivät ole nyt merilokkeja.Tunnistusjuttuja esim. Alula 2/-98 ja Linnut 2/-99.
VESIPÄÄSKYMÄISIÄ SUOKUKKOJA
23.5.2002Kävin aamulla Ilmakkijärvellä. Pohjoisenpuoleinen tuuli on ollut vallitseva pari viikkoa ja tänään taas häiritsevän kolea, n.6m/s. Järven, josta jäät lähtivät ennätysaikaisin (n.10.5), luoteisnurkassa oli tuttu anasparvi: n.25 tavia,5 jouhisorsaa ja jokunen telkkä. Mutta, uimassa oli sorsien seassa n.70 suokukkoa. Linnut olivat tiiviissä parvessa järven tuulensuojaisimmassa paikassa ja käyttäytyivät kuten vesipääskyt.Kiersivät ympyrää ja napsivat pohjasta nousevia surviaisia. Nyyssösen Ola on samalla paikalla nähnyt edellisinä vuosina vastaavaa,mutta minulle käyttäytymistapa oli uusi.Alan kirjallisuuteen pitää myös tutustua. Onko muita vastaavia havaintoja? Pari päivää myöhemmin oli koleaa mutta lähes tyyntä ja Ilmakin n.100 suokukkoa käyttäytyivät normaalisti: nahistelivat ja lentelivät edestakaisin, mutta eivät uineet järvellä hyönteispyynnissä.
SUNNUNTAINA 26.5 RALLAAMAAN
21.5.2002Kuten aiemmin uutisissa hälyttelin,linturalli venyy tänä keväänä lähes viikon mittaiseksi.Olemme Markus Salmen kanssa rallanneet toistakymmentä vuotta eri lisämiehistöjen kera ja alustavasti pätimme lähteä taistoon su 26.5 iltapäivällä. Elikkä pari takapenkkiläisen paikkaa olisi vapaana. Lupaamme 95 lajia, mutta eiköhän taas se sata. Ota heti yhteyttä, jos kaipaat lintujentuntemuksen pikakurssia intensiivinä, kestohan oli 24h.
Tämä on varjoralli,varsinainen seur. viikonloppuna, mutta koska olen silloin estynyt ja ollut aina mukana, pitää kesä nytkin aloittaa rallaten. Tutustumme samalla Kittilän-Pellon alueen lintutorneihin.
PIKKUJOUTSENEN NÄKÖISIÄ
21.5.2002Kemijärven ja Isonkylän välisellä tieosuudella oli rannassa 12-13.5 kuusi joutsenta ja parvessa myös 2 pienempää, jotka havainnon tehneen Esko Jämsän selostuksen mukaan viittasivat pikkujoutseneen.Esko luetteli päätuntomerkit:koon, kaulan, nokan ja yleisilmeen. Tie on vilkkaasti liikennöity, olisikohan joku muu tehnyt samansuuntaisia huomioita.
LINTUOSAAMISKYLPY RALLISTA
17.5.2002Perinteiseen tapaan Lapin lintuharrastajat rallaavat Aves Lapponia-linturallia kuun vaihteessa. Sodankylässähän rallattiin vuositolkulla ennenkuin saimme muut innostumaan. Nyt peli toimii.
Jos haluat vuorokaudessa oppia maksimaalisen määrän lintujen tunnistuksesta ja hyvistä lintupaikoista, tule johonkin joukkueeseen. Soittele minulle, Kivilompolon Paulalle tai Pelkosen Kirstille yms vakiorallaajalle.
Erilaiset valmistumisjuhlat sattuvat päällekkäin rallin kanssa ja siksi pidämme 25.5 lähtien erilaisia varjoralleja. Joka tapauksessa mainio rallihuutokauppa pidetään kunnantalolla ma 3.6 klo 18. Sinne kannattaa tulla jännittämään, vaikka ei vielä tänä keväänä pääse itse kisaan mukaan.
HANHIBONGAUS
16.5.2002Kelukosken altaan itäpuolella on oleskellut yksinäinen lyhytnokkahanhi 2.5 lähtien.Linnun vakiopaikka on ollut itäpuolen metsäautotien varressa oleva suopoukama,jonka saarekkeella lintu tuntuu viihtyvän,viimeksi 18.5.Paikka on n.2km padolta pohjoiseen.
Mikäli haluat opiskella hanhien tunnistusta maastossa, kannattaa käydä myös Myllykylän Hanhiaavan lintutornissa.Näihin aikoihin kevättä siellä on havaittu useita hanhilajeja. Kaukoputki on melko välttämätön tässä puuhastelussa. Onnea matkaan.
BILLIGT I NORGE
14.5.2002Luontomatkat Pohjois- Norjaan ovat monen matkalaisen osalta supistuneet päivään pariin, koska yöpyminen on ollut ainakin hotelleissa suht. kallista. Varangin vuonon Annijoella, Vestre Jakobselvissa on pari vuotta toiminut vanhaan kalatehtaaseen persoonallisesti remontoitu PIKKUSKITSI-niminen hostelli, jota emännöi oman opettajatyönsä ohessa suomalaissyntyinen Leena Pedersen. Lintumatkailijan sesonkiaikaan keväällä, alkukesästä ja syksyllä pikkuryhmien yöpymishinta on ollut 175 NOK /henkilö ja useammasta yöstä kannattaa neuvotella.Mukavuudet löytyvät ja sauna on rakenteilla. Niemimaan lintupaikkoihin, esim Hamninbergiin ehtii hyvin päivän aikana.
Yösijan voi varata suomesta suomeksi (puh suuntanumeroineen 9904778956148,koti).
Tämä ei ole mainos, vaan tyytyväisen opiskelijaryhmän kommentti viime viikon kokemuksista: Norjan matkaa ei kannata pilata tolkuttoman pitkillä päivämatkoilla, vaan vuonon partaalla pitää myös nukkua lakanoissa.
Itse olen retkeillyt alueella keväästä 1978 ja annan mielelläni retkivinkkejä.
VAPUN SEPELHANHET
12.5.2002Terttu Riikonen ym. löysivät Kersilön pohjoispuoleisilta "hanhipelloilta" 2 sepelhanhea. Samalla pellolla oli yksinäinen seplari aamupäivän 13.5.2000, jolloin lajiin kävi moni tutustumassa. Olivatko sepelhanhet nyt pidempään paikalla ? Itse ajelin paikan ohi illalla 3.5 ja pellolla oli niinikään 2 hanhea, mutta en kiikaroinut, koska Norjan reissu oli loppusuoralla.
UUSI RETKEILYALUE
9.5.2002Kelukosken voimala-altaan itäpuolelle on syntynyt altaan täyttämisen jälkeen hyvän tuntuinen paikka tehdä linturetkiä. Kelukosken padolta lähtee metsäautotie Sattasen kylän kohdalle saakka. Tien penkka on aapapaikoissa suht.korkealla ja vesilintujen kiikarointi sujuu kuin lintutornista. Alueella on myös vanhaa metsää. Paikka on lähellä kylää ja se sopii hyvin polkupyöräretkeilijälle. Tänään 9.5 sieltä löytyi mm. lyhytnokkahanhi, merihanhi ja kanadanhanhi ja aapasoilta kuului muutaman jänkäkurpan soidinkopsutus .Jos lintupaikkaoppaasta tehtäisiin uusi painos, alue lisättäisiin siihen. Käykää testaamassa.Aamuisin allas jää myötävaloon.
VARANGILLA VAPUNAIKAAN
9.5.2002Tein 7 oppilaan kanssa reissun Varanginvuonolle 1-3.5.Tavoittena tutustua alueeseen luontomatkailun näkökulmasta. Lähdimme Vappuna iltapäivällä Sodankylästä ja vuonon rennalla olimme aamuvarhaisesta torstain ja perjantain. Säät suosivat ja Finnmark oli 2.5 Norjan lämpimintä seutua,esim. Kirkkoniemessä +20 astetta ja Vardössäkin oli kesäistä kiikaroida lintuvuoria.
2.5 määränpää oli Hamninberg ja sieltä takaisin majapaikkaan V Jakobselviin. 3.5 retkeilimme Vadsössä ja Tenojokisuistossa. Kotiin ehdimme ennen puoltayötä.
Lintuhavaintojakin tuli tehtyä: Norjan puolella 46 lajia, esim. suula 1, laulujoutsen 1, ristisorsa 5,pilkkasiipi 1, grölanninlokki 1, isolokki 5, tunturikiuru 5,kottarainen 2, vuorihemppo 1. Äskettäin palanneista muuttolinnuista tavattiin metsähanhi.taivaanvuohi,isokuovi,suopöllö,rautiainen,lapinsirkku ym. Tenojokilaaksossa lenteli useita koivutyttöperhosia. Hyvä reissu.
ENNÄTYS VAPPURALLISSA
6.5.2002Niemiset (Erkki ja Inkeri) ovat tehneet perinteisen vappuremuilun sijaan kunnon vappuretken aamuvarhaisesta iltapäivään jo 15 vuotta reitillä:Sod-Sav-Pelk-Luosto-Sod. Aiemmin lajimäärä on vaihdellut 20-50-haarukassa, nyt aikaisena keväänä tuli uusi ennätys, 59 lajia. Reitti on ollut aina sama, ehkä pysähtymispaikoissa oppimiskäyrä on avittanut pikkuhiljaa löytötodennäköisyyttä.
TORNITAISTO 2002
6.5.2002Tornien taistossa rapisivat entiset rekordit.Retkeilyalueellamme päivystettiin peräti neljässä tornissa. Peurasuvannosta löytyi 53 lajia, Arvosjoelta (PELK) 45, Siurunmaan Hanhiaavalta 35 ja uudesta kohteesta Sompiojärveltä 18 lajia. Mitään erityisen kummallista ei nähty, vaikka tulokset olivat hyviä. Lokan altaan luusuan Petäjämaan torni oli tänä vuonna miehittämätön.
NOKKANISSEROMANSSI
6.5.2002Pelkosenniemen kylän pohjoispuolelle Pekka Nymanin ruokinnalle ilmestyi 3.5 nokkavarpunen (koiras). Pari päivää myöhemmin samassa pihassa ruokaili naaras ja 6.5 molemmat samanaikaisesti. Pelkosenniemellä on vanhoja puustelleja isoine pihapuineen,jotenka kylä olisi lajille potentiaalinen pesintäympäristö. Pekka seuraa tilannetta. Laji on tosin pesimäaikaan piilotteleva, jotenka Suomen puhjoisimman pesinnän todentaminen ei ole helppoa.TULOS:ei myöhempiä havaintoja
TORNIEN TAISTO la 4.5
1.5.2002Lintuharrastuksen teemapäivä on perinteisesti toukokuun ens. lauantai. Alueellamme miehitettyinä ovat Peurasuvannon torni, Siurunmaan Hanhiaavan torni sekä mahdollisesti Lokassa Sompiojärven torni. Pelkosenniemellä Arvosjoen tornissa on myös miehitys.
Kilpailun ohella (tornista havaitut lintulajimäärät) harrastajat kertovat torneissa kävijöille lintuharrastuksesta. Käykää tutustumassa klo 5-13 välillä. Myös vapaita torneja on, jos haluatte osallistua epävirallisesti kisaan (virallinen ilmoittautumisaika on umpeutunut). Ilmoittakaa tuloksista, jotta voin julkaista ne näillä sivuilla kisan päätyttyä.
MUSTALINTU MAALISKUULLA
10.4.2002Vuotson kanavassa oli jokin tumma vesilintu 26-27.3 ja myös tasaista vihellysääntä "pjyyyy" oli kuultu.(Tiedot Osmo Hirvasvuopiolta, joka oli kuullut linnun mutta ei nähnyt)Viittaa mustalintuun, mutta voiko ennätysaikainen "laulaa" tähän aikaan vuodesta? Ajankohdan ilmat olivat normaalia keväisemmät.
LINTUILTA PE 26.4
6.4.2002Sodankylän luonnonsuojeluyhdistys ja Lapin lintutieteellinen yhdistys järjestävät pe 26.4 Sodankylän ammatti-instituutin tiloissa klo 18.30 luontokuvaillan, jossa Pirkka Aalto esittää luontokuvia Enontekiöltä sekä Lapin lintujen tunnistamista edesauttavia kuvia. Mukana on myös kuvasarja hämäristä havainto-olosuhteista elikkä siitä, mistä tunnistaa ohikiitävän linnun.
Ilmojen salliessa järjestämme pöllöretken tai infoamme potentiaalisille paikoille. Kannattaa lähteä,vaikka on perjantai-ilta.
HARMAAPÄITTEN HÄVIÄMINEN
4.4.2002Kolmena viime talvena lappilaisia lintlautailijoita ovat ilahduttaneet harmaapäätikat. Havaintomäärien perusteella linnut ovat vaeltaneet lännestä, mutta myös itärajalta on paljon havaintoja. Viime joulukuussa Pelkosenniemellä oli rengastettu tikka,joka ilmeisesti oli pultattu samalla alueella edellisisenä pääsiäisenä.
Talven viimeiset tikkahavainnot ovat huhtikuun puolivälistä ruokintapaikoilta ja huhtikuun hangilta on myös erämaahavaintoja. Mutta, minne tikat häipyvät keväällä? Soidinäänihavaintoja en ole kuullut.
Ilmoitelkaa ihmeessä kevään harmaapäätikkahavainnoista.
PIKKUVARPUSEN HELLU
2.4.2002Kuluneen talven harvoja erikoisuuksia on ollut pikkuvarpunen, joka löytyi kylän pohjoispuolen ruokinnoilta tai Teollisuusalueen isosta varpusparvesta. Maaliskuun alkupuolelta lähtien pikkuvarpunen on oleskellut Kivilompoloiden pihassa Pohjantiellä. Näyttää myös siltä, että siipaksi on tulossa "tavallinen" varpunen. Seurailemme ja informoimme risteymäliiton perheonnen kehittymistä näillä uutissivuilla.
Jo 4.4 tehtiin ensimm. paritteluhavainto samalla pihalla. Mielenkiintoiselta näyttää, miten pesäpaikkavalinta ja ruokintarituaalit onnistuvat.
Pariskunta kävi pihassa 25.4 saakka ja oleili sähkötolpan ontossa metallipalkissa. (Missä ovat nyt?/kirjoitettu 7.5)
LUONTODIAA PYHÄLLÄ
24.3.2002Markku Aikioniemi esittää ja persoonalliseen tapaansa kommentoi luontokuviaan Pyhätunturin luontokeskuksessa ke 3.3 klo 18. Esa Turunen on samalla estradilla ti 9.4 klo 18. Menen ainakin Markun´kuvailtaan, tarviseeko joku kimppakyytiä Sodankylän suunnasta ? (soittele 0400-184393/Ossi Pihajoki)
PÖLLÖRETKEILYÄ
17.3.200216.3 illalla oli parin asteen pakkanen. Kokeilin Kersilö-Moskuvaara-Luirojoki-Kelujärvi-reittiä ja pari helmipöllöä oli äänessä Moskuvaara-Luirojoki-akselilla.Sitten tuuli yltyi ja loppumatkasta ei uutta kuulunut.
Kivilompoloiden partio päivysti Nelostietä Sodankylästä pohjoiseen ja helmareita oli Kuritun alueella 2 ja Porttipahtaalla 1.
TAVIOKUURNAPARVET
13.3.2002Lapin kevään ens. muuttolintu, taviokuurna on viime viikkoina ollut ilahduttavan yleinen ja muutama iso parvi on ilmoitettu: Posiolla n.55 ja Moskuvaarassa viikonloppuna n.30 kuurnaa. Normaalikeväänä lajin juuri ja juuri tapaa ja silloinkin pikkuparvissa.Ilmoitelkaa havainnoista, jotta saamme lisävalaistusta kysymykseen: miksi juuri tänä kevättalvena on kuurnia?
TALVIJOUTSENET
13.3.2002Sodankylän Kukasjärven laskujoessa laulujoutsen on onnistunut talvehtimaan, samoin Roin mlk:n Vikajärvellä 2 joutsenta. Kuinka harvinaista tämä on Keski-Lapissa?
Itse tiedän, että laji on Jeesiönjoessa muutaman kerran yrittänyt talvehtia, mutta viimeistään Loppiaisena sulan reunalta on löytynyt raato ja ketun jäljet. Savukosken Arajoelta on talvehtimistieto takavuosilta (Antti Värriön suull. ilm, vuotta en muista). Huhuja, että Lokan-Porttipahdan alueella isoissa hetteissä olisi joutsen yrittänyt talvehtia ja niitä olisi ruokittu, olen kuullut. Pitävätkö paikkansa?
200 LINNUNPÖNTTÖÄ
26.2.2002Kemijoki oy:n ympäristöprojekteista vastaava Olli Nenonen kertoi Paarmanin Pekalle, että heillä on aikomus sijoittaa n. 200 telkän ja uivelon pönttöä altaitten rannoille omille mailleen. Aplodien arvoinen projekti !
Samaan syssyyn valmistuu n.200 pienempää pönttöä, joiden hyvästä sijoituspaikasta Olli oli Pekalta kysellyt. Ehdotuksemme on Kelukosken altaan itäpuoli. Onko muita ehdotuksia?
Joka tapauksessa pönttöjen ripustustalkoot ovat tiedossa keväällä. Koska pönttöjen määrä on näin huomattava, olisi siinä hyvä tutkimusmateriaali jollekin biologian yms. alan opiskelijalle. Levittäkää sanaa, sillä vielä voinee vaikuttaa pönttöjen sijoitteluun, malleihin ja lentoaukkojen suuruuteen yms.
KIEKUNEN ROISSA 21.3
24.2.2002Lapin Maakuntamuseo järjestää kuluvana talvena avoimen luentosarjan, jonka teemana on Käsivarren Lappi.Lintuihmisiä kiinnostanee tieto, että maanmainio ja persoonallinen luennoitsija Asko Kaikusalo on mukana sarjassa. Aiheena "Sopulin maa-Yrjö Metsälän Yliperää". Kannattaa kerätä kimppa ja lähteä kuuntelemaan. Paikka Arktikumissa klo 18 (to 21.3)
PIRKKA PEEJIIKSI
24.2.2002Lapin lintutieteellisen yhdistyksen vuosikokus pidettiin la 23.2 Arktikumissa. Yhdistystä viimeiset viisi vuotta luotsannut poliisipäällikkö Martti Kallio vetäytyi hallituksen rivijäseneksi ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Pirkka Aalto Enontekiöltä. Itse olen edelleen hallituksessa ja kuuntelen mielihyvin jäsenistön ja jäseneksi halajavien toiveita. Uusi jäsenmaksu on 20 euroa ja sen vastineeksi tulee mm. Tiira 4 kertaa vuodessa ja yhdistyksen oma lehti Kokko.
Hallituksen varajäseneksi valittiin Paula Kivilompolo. Onneksi olkoon.
TALVIPINNAKISAN VOITTO KIVILOMPOLOILLE
24.2.2002Kisan kuntavoittaja oli ens. kertaa Inari (42 lajia), toisena Roi ja Enontekiö (41) ja Sodankylä neljäs (40).Naapurikunnista lajeja kertyi: Pelkosenniemeltä 37 ja Kittilästä 18.
Kotikuntasarjassa kärkeä: 1)Veikko Isomursu (Roi,31),2) Jukka Kivilompolo (Sod 30),3.)Jukka Jokimäki, 4.ja 5.)Jari Kivilompolo (Sod 27),6.)Osmo Hirvasvuopio (Sod 26). Osmo havaitsi kaikki 26 lajia Vuotson alueelta. Tosi hyvä tulos. Onnittelut.
Lapin ly:n alueen kärki:
Jukka Kivilompolo (36), Jari Kivilompolo (33),Veikko Isomursu ja Paula Kivilompolo (31), Jukka Jokimäki (29),Osmo Hirvasvuopio ja Jorma Halonen (26).
Kärjessä siis yli puolet sodankyläläisiä, hyvin on retkeilty.
PAPPILANNIEMEN RUOKINTAPAIKKA
20.2.2002Pappilanniemen kävelyreitin varrella on viime talvesta lähtien ylläpidetty lintujen ruokintapaikkaa. Tarkoituksena oli, että lähellä kylää on paikka, jossa koululuokat voivat helposti käydä tutustumassa talvilinnustoon. Samalla tavoittena oli esitellä lintujen talviruokintapaikkojen arkkitehtuuria ja toimia virkistävänä elementtinä lukuisille Pappilanniemen reitin kulkijoille. Rakenteiden takana on Lapin Ympäristöpiiri.
Olin mukana ideoimassa ruikintapaikkaa.Jo silloin oli selvää, että jostain pitää löytyä evästä ruokintapaikalle.
Ruokintapaikan ens. ruokintasäkin osti Sodankylän luonnonsuojeluyhdistys ja ensimmäiseksi sponsoriksi ilmoittautui viime talvena Yrjö Kuivila. Linturuokinta on jatkunut kuluneena talvena ansiokkaasti: luonnonsuojeluyhdistys keräsi kolehdin M Rikkosen kuvaillassa ja sai niillä ropoilla pähkinäsäkin. Yrjö Kuivila on ollut edelleen suopea asialle. Paikalla on käynyt kouluryhmiä ja kansainvälisiä luontoturisteja. Ehkä se on ilahduttanut Pappilanniemen paikallisia kulkijoitakin.
Ruokintaa hoitaa lintuharrastaja Erkki Nieminen (040-8323060). Kaikki pienetkin lahjoitukset ovat tervetulleita: suolattomat leivänmurut, läskit, kaurat,aurngonkukat jne. Omalta osaltani tuntuisi hienolta, jos tällaista "yhteistä hyvää" voitaisiin ylläpitää ilman "kaupungin puisto-osaston organisaatiota".
TALVILINTUPINNAKISA
6.2.2002Alustavien tietojen mukaan Sodakylässä on havaittu joulu-tammikuun välisenä aikana 40 eri lintulajia. Puutelistalla on mm. peippo, järripeippo, kiiruna,telkkä,isokoskelo,tilhi, räkätti yms. Jos tiedät nähdyn, ota heti yhteyttä minuun tai Paula Kivilompoloon.
Muutoin kisa meni mainiosti, vaikka pihlajanmarjoja ei ollut missään. Lopullisista tuloksista lähipäivinä.
LAPIN LLY:N VUOSIKOKOUS
6.2.2002Lapin lintutieteellisen yhdistyksen vuosikokous on la 23.2 Rovaniemen Arktikumissa puoliltapäivin. Olen ollut seuran hallituksessa viime vuosina ja otan paikallisen jäsenistön toiveita riemumielin vastaan. Vielä ilosempi olen, jos joku haluaa liittyä seuraan ja sitäkautta Birdlife-Suomi-järjestöön. Ottakaa yhteyttä.
Jos lähtiöitä vuosikokukseen on, miten olisi kimppakyyti?
LAESTADIUS KASVITIETEILIJÄNÄ
4.2.2002Sodankylän luonnonsuojeluyhdistys järjestää ma 4.2 klo 19 Paarmanin salissa luentotilaisuuden, jossa Pauli Korteniemi kertoo Lars Leevi L:stä kasvitieteilijänä. Alustaja on toimittanut L:n kasvikirjan suomeksi viime syksynä ja sitä on myytävänä tilaisuudessa. Maksuton tilaisuus /OP.
TERVETULOA UUTISSIVUILLE
3.2.2002Olen ylläpitänyt näitä sivuja nyt kolme vuotta. Idea sivuista syntyi, kun Arktiset kyläpolut-hankkeen yhteydessä tehty Sodankylän lintupaikkaopas pantiin myös verkkoon. Lupasin silloin matkailusihteerille, Riitta Ylivaaralle, että voisin panna myös havaintoja kyseisille sivuille, kunhan tekniikka olisi helppoa ja voisin hoitaa homman kotikoneelta. Arctic Data Kilpimaa oy teki pohjatyöt vastuullisena Sami Kallio.
Tekniikka tökki alussa,totta kai. Syksyllä 1999, kun pahimmat lastentaudit oli saatu siivottua ja havaintoja ei enää häipynyt taivaan tuuliin, huomasin, että tämähän on verraton väline havaintoarkiston ylläpitoon. Oman havaintovihonkin ylläpito rationalisoitui.
Pyytelin palautetta lukijoilta, siis sodankyläläisiltä lintuharastajilta, mutta kukaan ei rohjennut reiluun kritiikkiin. Kiittelivät vain, että havaintoja kommentoitiin ja suhteutettiin vanhempaan havaintodataan.
Vähitellen päädyin siihen, että sivujeni tehtäviä olisivat: a) toimia Sodankylän retkeilyalueen havaintoarkistona, b) kertoa perusfenologasta:kevätmuutolta kaikkien lajien tuloajat ja syksisin mielenkiintoisimmat ilmoitetut havainnot, c) toimia havaintotarinankerronnan arkistona, jossa albinistiset erikoisuudet, lintujen oudot käyttäytymispiirteet yms. tulisivat myös kerrottua, d) yllyttää ihmisiä retkeilemään ja myös ilmoittamaan havaintojaan, e) toimimaan myös alueen perhoshavaintofoorumina ja muutenkin kehittyvinä luonnontarkkailua korostavina sivuina, f) toimia osittain omana havisvihkonani.
Sodankylän retkeilyalueeksi muodostui Savukoski, Pelkosenniemi, Inari Saariselälle asti, Rovaniemen mlk Napapiiriltä pohjoiseen ja osittain Kittilä, siis alueet, jossa ei ole systemaattista havaintojen taltiointia ja jotka ovat Sodankylän kunnan katveessa. Kirjaan muista kunnista tehdyt havainnot pukkikirjaimin (KITT, INARI, SAV, PELK, KEMIJ,ROIMLK), jotta ne olisivat helpommin myöhemmin koostettavissa. Sodankylän havainnot pyrin ankkuroimaan lähimpään kylään.
Sivujen puutteena on ollut se, että niistä on puuttunut infopalsta. Siksi erilaisten bongauskisojen tulokeset ja lintutapahtumat oli ujutettava havaintoarkistomassaan. Kesällä 2001, kun ADK oy uudisti sivuja, puute saatiin korjattua: perustettiin uutiset-sivu. Pyrin tämän klikkauksen allaolevalla tietokentällä kertomaan luontoon liittyvistä yleisötapahtumista, bongauskilpailuista tuloksineen, antamaan retkivinkkejä ja antamaan muitakin luontoharrastukseen liittyviä ideoita. Tässä toivon palstan lukijoiden kommentteja.
Olin aluksi hämmentyneenä, lukeeko kukaan havaintopalstaani. Helmikuussa 2001 panimme laskurin ja kävijöitä vajaassa vuodessa on ollut vajaat 5000. Olin ihmeissäni suuresta kävijämäärästä,joka innostaa ylläpitämään sivuja,kunhan kerrotte, mitä toivotte luettavaksi.
Sivujen ylläpitäjä OSSI PIHAJOKI (oman leipätyönsä ohessa ja omilla yhteyskustannuksilla, en lupaa liikaa).
Bongariwebin uusi ilme
7.8.2001Sodankylän Bongariwebin ulkoasu uusittiin.
